Vuonna 1955 nuori naimaton opiskelija teki mahdottomalta tuntuvan päätöksen. Hän ei pystynyt kasvattamaan vastasyntynyttä poikaansa yksin, joten hän päätti antaa tämän adoptoitavaksi toivoen, että poika päätyisi koulutettuun perheeseen, joka voisi tarjota hänelle paremman elämän.
Ensimmäinen perhe, joka oli valittu adoptoimaan hänet, perääntyi viime hetkellä. He olivat halunneet tytön, eivät poikaa. Vauva hylättiin ennen kuin hän ehti edes lähteä sairaalasta, ja uusi perhe täytyi löytää nopeasti.
Työväenluokkainen pariskunta astui esiin. Isä oli koneistaja, joka ei koskaan valmistunut lukiosta, ja äiti työskenteli kirjanpitäjänä. He eivät olleet sellainen perhe, jonka hänen biologinen äitinsä oli kuvitellut, mutta he lupasivat lähettää hänet jonain päivänä yliopistoon, ja äiti suostui adoptioon.
Poika kasvoi uteliaaksi, tekniikasta kiinnostuneeksi ja loputtoman luovaksi. Hän vietti lapsuutensa perheen autotallissa rakennellen ja korjaillen erilaisia asioita. Teini-ikäisenä hän oli niin rohkea, että soitti suuren elektroniikkayrityksen toimitusjohtajalle vain pyytääkseen varaosia.
Tuo poika oli Steve Jobs, Applen toinen perustaja ja yksi teknologian historian vaikutusvaltaisimmista henkilöistä.
